lauantai 14. heinäkuuta 2012

Ihan vaa Linkin Park. . .

Pieni osa musiikkihistoriaani

Osa 34

Linkin Park

Se oli 90-lukua. Jotkut sanovat sen olevan paras vuosikymmen mitä meillä on ollut.
Mutta silloin vielä en oikein tajunnut mistään mitään. Sillä en ollut syntynyt vielä.
Vasta -94. Jotenka hypätään 2000-luvulle ja puhutaan siitä kuinka löysin Linkin Parkin.

http://1.bp.blogspot.com/_oigT0GOX_oY/TTSm8_PldqI/AAAAAAAAAGg/AWHedW4ysys/s1600/The-best-top-desktop-hd-linkin-park-wallpapers-linkin-park-wallpaper-2.jpg

En muista sitä tarkkaa aikaa milloin oikeastaan tajusin tykkääväni Linkin Parkista. En edes muista tarkkaa aikaa milloin kuulin ensimmäistä kertaa tästä bändistä.
Oikeastaan varmaankin silloin kun bändi löi itsensä suosituksi ensimmäisellä albumillaan.
Hybrid Theory julkaistiin vuonna 2000
Mikä on hassua koska mulla tulee Linkin Parkista aina mieleen 90-luku. (Okei se perustettiin vuonna -96)
Te varmaa muistatte sen ajan ku toi levy oli suosittu?
In the end soi kaikkialla ja siitä tuli kaikkien surullisten suosituin biisi.

"In the eeeeeeeeeeeeend it doesn't even matteeer"
Joo mä niin samaistuin ;_;

Ja siihen aikaan mun ainoa musiikkimaku oli se mitä soitettiin NRJiillä. . . . .Enkä häpeä myöntää sitä.
Okei häpeenpäs....
Mut hei se oli erilaista aikaa silloin !
Kuitenkin silloin tällöin kun Linkin Park soi niin tiesin sen nimeltä ja diggasin siitä.
Samoin oli seuraavan albumin "Meteora" kohdalla. Ainakun radiosta tai televisiosta soi joku LP biisi niin olin sillee et "Yeah. Tiz shit iz good." . . En tiiä miks puhuin kuin ganstaräppäri silloin kyl...
Se oli vasta kun Minutes to Midnight julkaistiin niin jotain säpinää alkoi tapahtua.

Muistan kun olin kaverillani Fransilla kylässä ja siihen aikoihin kävin outoa identiteettini löytämistä musiikissa.
Olin turvautunut rock/metalli musiikin jumaloihin ja olin innokas Iron Maiden, Metallica, Led Zeppelin, AC/DC, Aerosmith fani niihin aikoihin.
Istuimme Fransin kanssa koneella kunnes mieleeni yhtäkkiä pulpahti että Linkin Parkilta oli tulossa uusi albumi jonka nimi olisi sama kuin yhden Iron Maidenin single.
Me molemmat "järkytyimme" tästä ja laskimme leikkiä kuinka Linkin Park plagioi Iron Maidenia.
We had a good time ja sitten juotiin kaakaot.
Kuitenkin kiinnostuin loppujen lopuksi tästä uudesta Linkin Parkista ja aloin kuuntelemaan sitä levyä.
Ja perhana oli pakko myöntää että se oli tosi tykkiä kamaa.
Sitten kuuntelin vanhoja tuotanta ja totesin että se on vielä tykimpää kamaa.
Ylä-asteelle tultuani olin todennut itseni Linkin Park faniksi.

Sitten kuitenkin tapahtui jotain jännää.................
He julkaisivat "A Thousand Suns" viime vuonna. Ja en ollut keskittynyt kauheasti siihen ja olin tyytyväinen kuunnellessani vanhaa tuotantoa kunnes tajusin että uusi albumi on tullut.
(Sillä sellanen mä olen, en jaksa aina kytätä milloin mikäkin uusi albumi on tulossa, tyydyn vain tietämään että sellainen on ja että pääsen kuuntelemaan sitä.)
Päädyin kuuntelemaan biisin nimeltä "The Catalyst" ja WHOA että suhtautumiseni teki 180 asteen käännöksen.
Kuuntelin sen pari kertaa ja totesin että tämä oli täyttä paskaa. HUOM. En kuunnellut albumin muita biisejä, mutta olin sitä mieltä että uusi Linkin Park on kuraa, kauan eläköön vanha tuotanto.

Mutta tiedättekö mitä mieltä nyt olen?
A Thousand Suns on oikeasti........... Aika pirun hyvä. Voiko olla mahdollista? Tämä albumi oikeasti kasvoi minuun kiinni. Se oli vasta kun annoin sille aikaa ja aloin kuunnella albumin muita biisejä ja totesin että "Samperi, kyllä se Linkin Park vain teki sen taas."
Outo tyylin vaihto tuntui toimivan bändille. Biisit tuntuivat, rauhallisilta ja kokonaisuus todella hyvältä.
A Thousand Suns ei ollut siis vain hyvä albumi, se oli erinomainen albumi.
Ja niin tulemme nyt tähän pisteeseen että uusin tuotos "Living Things" on ilmestynyt jo jokin aika sitten ja ylläri pylläri sekin on kultaa suurimmaksi osaksi.

Musta se on vain oikeasti hyvin hassua, kuinka en piitannut paljonkaan muutoksesta joka tapahtui Meteoran ja Minutes to Midnightin välillä. Mutta Thousand Sunsin muutos oli sitten liikaa kunnes annoin sille aikaa.
Samaa tuntuvat näyttävän albumien myyntitulot.
Musta tuntuu että Linkin Park voisi tehdä albumin vaikka orkesterilla ja sekin myisi kuin alennettu kinkku jouluna.
Perimmäinen kysymys on kuitenkin aina "Miksi?"
Miksi ihmiset tykkäävät niin paljon Linkin Parkista? Enemmistön mielipidettä en voi teille antaa,
mutta omani kyllä.
On totta, että heidän biiseissä on todella vahvaa emotionaalista kytkentää.
Useimmat biisit toimivat ihmisille sen takia että he joko pystyvät samaistumaan sanoihin ja tilanteeseen tai sitten he luulevat osaavansa samaistua.
Alkuaikojen tuotanto osui napisti haihtuvaan sukupolvi X:ään. Nu metallin raskaat kitarat ja biitit ja Chesterin voimakkaat huudot porautuivat mielihyvän tunteella kuuntelijoiden aivoihin.
Ja uskon että Linkin Park aina vähitellen "hiljensi" tahtia ja vaihtoi tyyliään rauhallisemmaksi.
HUOM. vähitellen. Jos sitä katsoo niin oliko Meteoralla enemmän raskaita biisejä kuin Hybrid Theorylla?
Ja sitten taas Minutes to Midnightilla oli vain 1 raskaaksi luokitteleva biisi. Joka oli yksi heidän parhaista.
Mutta sitten se vähitellen jostain syystä loppui kun A Thousand Suns tuli.
Minulle siis Linkin Park edustaa todella voimakasta tunnekytkentää heidän biisejä kohtaan.
Ne herättävät aina jotakin tunnekuohuja ja siksi niitä on mukava kuunnella.

Ja jos nyt sitten mun pitäisi valita Top 3 parasta biisiä joka albumilta niin se menisi näin.

Hybrid Theory
1) Crawling
2) Runaway
3) A Place for my head

Meteora
1) Breaking the Habit
2) Faint
3) Hit the Floor

Minutes to Midnight
1) Leave out all the rest
2) Hands Held Heigh
3) In Between ja In Pieces

A Thousand Suns
1) Waiting For the End
2) Iridescent
3) The Messenger

Living Things
1) Powerless
2) Roads Untraveled
3) Castle of Glass

Yup yup
http://c438342.r42.cf2.rackcdn.com/wp-content/uploads/2011/02/LINKINPARK.jpg

EDIT// Muistin juuri että unohdin kokonaan heidän kolmannen albuminsa. Collision Course.
Se oli yhteistyö albumi räppäri Jay-Z:iin kanssa jossa yhdisteltiin Linkin Parkin ja Jay-Z biisejä ja yllättävästi ne toimivat eikä se tunnu siltä että biisit olisivat pakotettuja vaan ne oikeasti toimivat.
Juu on sekin ihan hyvä albumi, mutta suosittelisin sitä vain niille ihmisille jotka eivät ole ennakkoluuloisia tai niille jotka tykkäävät räpistä ja haluavat saada uutta perspektiiviä siihen.

1 kommentti:

  1. Ristus, rakastan Linkin Parkia. En osaa itekkään oikeestaan selittää miks, mut se on jotenki aina niin - ajankohtasta. Aina niiltä tulee joku hemmetin veisu joka kuvaa sielun syvimpiäkin tuntoja ja sitten siinä itketään yhdessä kuinka ihanaa musiikkia maailmassa on.

    VastaaPoista