torstai 31. tammikuuta 2013

Te kurjat onnettomat sielut !

Ota kaksi kertaa päivässä aamuin ja illoin.


Sattumalta tänään olisi aiheena Lääketeollisuus. Iso paha lääketeollisuus.
Itseasiassa asia on kaksiteräinen miekka.
On lääketeollisuudesta ollut paljon hyötyäkin, mutta missä vaiheessa menee hyödyn ja järjen raja?
Selventääkseni sitä mitä ryhdyn paloittelemaan : Missä vaiheessa kaikkiin vaivoihin tuli lääke?

Kutsukaa mua tietämättömäksi tai hulluksi, mutta jostain syystä tuntuu että nykyään on lääke mihin tahansa vaivaan. Perustarpeet ymmärrän - Unilääke, E-pilleri, Kipulääke, Flunssalääke, Lumelääke jne.
Missä vaiheessa meille alkoi sitten tulemaan piristämiseen lääkkeitä? Tai siihen että varpaissa alkaisi kasvaa karvoja? Tai että osaat puhua yhtäkkiä kanoille?
Ajatus on vain outoa minusta. . . Auttaahan ne lääkket johonkin pisteeseen asti, mutta niitäkin on jouduttu keksimään siitä syystä, että homma on riistäytynyt käsistä.
"Mul on tosi läski olo. . .."
No vittu ota tästä ulostuslääke äläkä poistu pöntöltä ainakaan kahteen tuntiin sen ottamisen jälkeen.
Eipähän enää taida metaboliikka huutaa HERRANJUMALA ja diabetes vauhkoo villinä joka toisella Matilla.
Kun toiset kärsii lihavuudesta, raudanpuuttesta, vitamiinin saamattomuudesta ja hiivalääkkeistä.
Niin toiset sitten kärsii masennuksesta. .
Hiivalääkkeiden mainokset ovat muutes mahtavia.
"Kutiaako alapää? Onko sinun vaikea olla mitenkään päin? Kokeile Debastin Hiiva rytmipuikkoa. Lievitä kalaa ulkoiseen kipuun ja tunge puikko sisäiseen kipuun."
Jaa, kukakohan oikeesti istuis kotonaa rapsuttamassa haarojaan ja miettis
"Jaa-a........ Oiskohan mulla tällänen hiivatulehdus ku on ollu kippee ja kutittanu viimiset pari viikkoo?"
Dunno, hey. Voiha se aina olla, vaikka joku juustonaksu joka jäi niistä Ullan tupareista sinne : D.

Masennuslääkkeistä muutes. . . On aika kärjekästä sanoo tai kysyy  näin, vieläpä siitä syystä ettei mul oo mitään kokemusta, mut onko oikeesti masennuslääkkeistä mitään hyötyä?
T. Oikeasti kiinnostunut
Olen aina vain saanut sellaisen kuvan ettei ne mitenkään niin kauhean erikoisesti vaikuta tai että niitä jaeltaisiin kuin karkkia kenelle tahansa, joka puristaisi itsestään kyyneleen lääkärille.
Tiedän vain yhden läheisen henkilön, joka huitoo naamariinsa mielialalääkkeitä silloin tällöin.
Sekö, että auttaako se? En tiedä...... Tilanne, josta lääkkeiden nappaaminen johtuu, tuntuu pahentuvan vain.

Ja nyt rakkaat nassukat ja irvikissat.
Se joka nyt sattuu ottamaan herneen nenään siitä että joku niiden perheenjäsen tai itse on selviytynyt lääkkeillä tai selviytyy lääkkeillä yhä tai sitten joku joka joutuu oikeasti ottamaan jonkinlaisia lääkkeitä pakosta, olkoon vaikka raudanpuute esim. Sinä jos tulet tai olet jo kirjottamassa vihaista kommenttia minun tietämättömyydestäni ja naiviista käytöksestä niin et selvästikkään ymmärtänyt tämän tekstiä tarkoitusta.

Itse vain tuntuu siltä, että niin lääketeollisuus kuin ruokateollisuus kärsivät molemmat suuresta Babylonin kusetuksesta. Meikäläisen rastaveljet jotka kasvo mun kanssa kaduilla tietää mistä puhun...................
Ennen pärjättiin luonnollisin keinoin tai jouduttiin improvisoimaan "lääkkeitä" nyt kaikesta huolehtii suuri kusettaja, joka vetää aina välistä niin sanotusti.
Vanhassako vara parempi vaiko luotanko etikettiin?
Ottakaa se vaikka näin, jos joku perinteen takia kysyisi sinulta juoda kusta perinteen takia siksi koska se parantaisi? Vai odottaisitko niin kauan että siinä olisi se tuttu ja turvallinen Orion Pharman logo?

Noitatohtorin niksit tälle päivälle : Hiero kermaa tai voita palohaavaan niin ei mee hukkaan lämpö.
Pekonia kehiin!

http://media-cache-ec4.pinterest.com/upload/244038873528235584_6WKC51fx_b.jpg

5 kommenttia:

  1. Ihanaa Makkis ! Jälleen kerran ! Lääketeollisuus on iso paha susi, vaikka se onkin tuonut tarpeellisia lääkkeitä, kuten kipulääkkeet.

    Mutta asiaan. Puhuit mielialalääkkeistä. Hyvä juttu, sillä ne ovat todella kaksipiippuinen asia. Toisia ne auttavat, toisia eivät. Miksi? Siksi, että mielialalääke ei toimi yksin. Se tarvitsee syöjänsä avukseen. Tiedän itse, että lääkkeet ovat vain osa masennuksesa "parantumista". Juju on siinä, että masentunut, joka haluaa parantua, ei siihen kykene mielialojensa, tunteidensa, paniikkiensa ja ties minkä takia. Lääkkeet rauhoittavat ja tasaavat näitä juttuja, mitkä pitävät ihmisen siellä kurjuuden syövereissä. Kun lääkkeet sitten tasaavat "oireita" pystyy potilas muuttamaan asennettaan ja haluta paranemista ja poistumista omasta kurjuudestaan. Kuulostaa suorastaan jumalasta puhumiselta tämä :DDDD ja joku voi herneen nenäänsäkin vetästä. Mutta sen verran monta näitä mielialalääkkeitä syystä syöviä ihania ihmisiä on elämässäni eteen tullut, että voin sanoa, ettei yksikään heistä pelkillä lääkkeillä ole parempaan päin päässyt. Oma halu parantua ja tarvittava asenteen muutos tekee sen lopullisen työn. Lääkkeet korkeintaan auttaa omaa mieltä tekemään sen oikean työn :)

    Olen kanssasi kuitenkin samaa mieltä, että mielialalääkkeitä jaellaan vähän tosta noin vaan, eikä oikeisiin ongelmiin tahdota puuttua. Liikunta esimerkiksi on merkittävä masennuksen ehkäisijä itsessään. Juu jaellaan vaan niille ylipainoisille itkukurkku teineille vähä päätä sekottavia nappeja ja kaikki on hyvin ja maailma pullollaan "elämän kolhimiä" teinejä, joiden kiloille on selkeät selitykset lapsuuden kiusaamisessa, huonossa isäsuhteessa tai jossain muussa. Okei onhan näitä kovia kokeneita nuoria, itsekin kuulun niihin. Mutta hyvin pärjään ja mennyt on mennyttä ja sitä tarvitse surkutella :) Maailmassa sattuu ja tapahtuu.

    Sitten lääketeollisuudesta vielä muuta. Kaikki alkaa liikunnan vähyydestä ja huonosta ruokavaliosta ja epäterveellisestä työstä ja työympäristöstä. Kun nuo neljä osaa ovat kohdallaan eli jokainen niin huonolla mallilla kuin olla vaan voi, niin eiköhän ala sitä sun tota vaivaa tulemaan. Niihin tottakai käydään kalliilla yskityislääkärillä (mikä on siis toisinaan oikeasti viisasta)ja ostetaan apteekista miljoonaa esi lääkettä. Pian laukeaakin joku muu vaiva ja sitten napsitaan sitä ja tätä ja eletään fyysisessä kurjuudessa, mikä johtaa sitten henkiseen kurjuuteen. Voi voi, kenen vika?

    No tuosta edellä mainitusta syy-seuraussuhteestahan lääketeollisuus villiintyy. Jes, ihmisillä on paljon vaivoja, ne tarvii paljon LÄÄKKEITÄ. Lääkärit ovat ihan yhtä lailla mukana tässä lääketeollisuuden paskapyörässä kuten ne lääkefirmat. Lääkärit voisivat meille lösähtäneille kansalaisille määrätä liikuntaa, vitamiineja, kulttuuria, hierontaa, terveellisempää ruokavaliota, MUTTA EI. Sieltä tulee niitä nappeja vaikka kuinka. JA sitä paitsi mistä lääketeollisuus saisi mahtavat voittonsa, jos ihmisille syötettäisi vitamiineja ja muita kivoja juttuja? Vitamiinien ja hivenaineiden oikea tasapaino kehossa ehkäisisi jo paljon lääkkeitä vaativia sairauksia ja vaivoja.

    Hiphurei!

    Älkää siis nyt te paljon liikkuvat, papuja ja salaattia syövät, 8 tuntia nukkuvat ja terveellisessä työympäristössä ja työssä käyvät miljoonaa vaivaa potevat ja masentuneet kansalaiset vaivautuko valittamaan tästä. Teitäkin löytyy ja teidän kehossanne jokin juttu heittää häränpyllyä niin että tarvitsette lääkkeitä. Okei mitäs vikaa siinä on kun kaikki on kunnossa? Ei mitään.

    Eli rakkaat. Ensin kuntoon kaikki muu ja sitten vasta miettikää sitä lääkäriä ja miljoonaa kemiallista yhdistettä mitä pillereissä kehoonne tungette :)

    ps. sori makkis romaani ;__;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. : D oh you Mari. Ainakun musta tuntuu, että mun tekstistä puuttuu ainestoa niin sieltä jostain sinä vaan tulet ja turvotat tätä tekstiä kuin pesusientä kesällä vedellä. Jos tajuat mitä tarkoitin?
      Oot varmaan ainoa, joka pystyy antaa tälläsiä romaanikommentteja.
      Lisää niitä ja controversya kehiin

      Poista
  2. ja hei makkis.... jos tahot ni voitko poistaa ton sanavarmenteen. iha bebasta meinaa... se ei aina anna mun kommentoida.

    VastaaPoista
  3. Mielialalääkkeitä käyttäneenä sanon, että ei niistä ainakaan itselleni apua ollut. Sen sijaan olo paheni helvetisti ja lopettamiseen liittyi ilkeät vierotusoireet.

    VastaaPoista